Astrologian historia
Astrologia tarkoittaa tähtiin perustuvaa ennustamista ja uskomusta siitä, että taivaankappaleiden liikkeitä tarkastelemalla on mahdollista saada tietoa ihmisistä, joihin nämä liikkeet vaikuttavat. Tunnetuin esimerkki astrologiasta lienee horoskooppi, joita varmasti jokainen on jossain vaiheessa elämäänsä lukenut ihan vaikka ei niihin täysin uskoisikaan.
Se, mitä nykyään kutsumme astrologiaksi, on kehittynyt melkoisesti vuosituhansien saatossa. Varhaisimmat astrologit eivät juurikaan nähneet itseään tähtitieteilijöinä tai ennustajina, vaan jonakin välimuotona, sillä tähtitieteen ja ennustamisen katsottiin olevan sama asia. Näiltä ajoilta on jäänyt nykyiseen astrologiaan melkoisesti vaikutteita ja moni keskeinen piirre on vuosituhansia vanha. Näistä on mallinnettu vaikkapa nykyaikaiset taideteokset, jotka liittyvät astrologiaan. Niistä voit teettää itsellesi vaikkapa tapetin Kotitapetti-verkkokaupan avulla. Tapettia ei tarvitse laittaa välttämättä kaikille kodin tai huoneen seinille, vaan ihan vain yksikin riittää niin sanottuna tehostetapettina.
Ensimmäiset astrologit
On vaikea sanoa, mistä ensimmäiset astrologit olivat. Ihminen on tiiraillut tähtitaivasta jo ammoisista ajoista lähtien ja miettinyt ensinnäkin, mitä siellä on ja toiseksi miten se vaikuttaa ihmisiin. Teorioita ensimmäisistä astrologeista on nykynäkemyksen mukaan kaksi: sumerilaisten astrologia, joka levisi kaikkialle maailmaan tai sitten astrologian kehittyminen itsenäisesti muutamassa maailmankolkassa.
Muinaisille sumerilaisille astrologia oli ennen kaikkea tapa tarkkailla lukemattomia jumalia ja näiden jättämiä viestejä. Näitä viestejä konsultointiin sitten esimerkiksi oikeaa kylvöaikaa valittaessa. Lisäksi tähdistä pyrittiin ennustamaan tulevaisuutta ja etsimään vastauksia henkilökohtaisen elämän ongelmiin.
Babylonialaiset jatkoivat sumerilaisten astrologiaa ja toivat siihen rinnalle runsaasti matematiikkaa. Tämän aikakauden tärkein perintö on se, että jaamme tunnin 60 minuuttiin ja vuorokauden 24 tuntiin.
Eteenkin kiinalaisen astrologian katsotaan usein kehittyneen täysin itsenäisesti. Ensinnäkin kiinalaisella astrologialla on hyvin pitkät perinteet; ensimmäiset astrologiset kalenterit ovat melkein 4 000 vuotta vanhoja. Toiseksi kiinalainen astrologia on hyvin monimutkaista ja sisältää monia luetteloita, joista vain yksi on kiinalainen horoskooppi ja siihen liittyvät eläinmerkit.
Myös intialaisen astrologian perinteen historia on hämärän peitossa. Voidaan melko suurella varmuudella sanoa, että astrologia kehittyi Intiassa itsenäisesti, sillä Intian niemimaa on suojattu kaikista ilmansuunnista. Lisäksi astrologia on Intiassa erittäin tiukasti sidoksissa hindulaisuuteen ja paikalliseen vuodenkiertoon. Toisaalta yhtymäkohtia on löydetty myös roomalaisten astrologian kanssa.
Antiikin ajan astrologia
Antiikin Kreikan astrologia on vaikuttanut melko pitkään ja laajalti länsimaissa, sillä se periytyi Roomaan ja jatkoi valtakunnan luhistumisen jälkeen olennaisena osana länsimaista filosofiaa ja jopa lääketiedettä.
Hellenismi, eli antiikin Kreikan kulttuuri, levisi Aleksanteri Suuren valloitusten myötä muun muassa Egyptiin 300-luvulla eaa., jossa parisataa vuotta tämän jälkeen Ptolemaios jäsenteli eläinradan. Tämä oivallus toimii edelleen pohjana länsimaalaiselle horoskoopille. Samoihin aikoihin roomalainen Cato vanhempi varoitti maanmiehiään olemaan turvautumatta babylonialaiseen astrologiaan, eli jo antiikin aikana alan sisälle oli muodostunut melkoisia jakolinjoja sen perusteella, mistä kulttuuripiiristä ne tulevat.
Antiikin Roomassa niin tavalliset kaduntallaajat kuin keisaritkin konsultoivat säännöllisesti astrologeja ja kaikkein rikkaimmilla roomalaisilla oli jopa palkattuna oma astrologi. Kodin oma astrologi saattoi myös olla orja, jonka tehtävä oli tähtien lukemisen lisäksi toimia vaikkapa isäntäväen lasten kotiopettajana. Kertoman mukaan tähtien väitettiin ennustaneen suuria muutoksia Roomassa juuri ennen Julius Caesarin murhaa. Caesarin kuoleman jälkeen Rooma ajautui sisällissotaan, jonka jäljiltä tasavalta muuttui keisarikunnaksi. Tältä ajalta on myös peräisin ajatus siitä, että esimerkiksi tähdenlennot ovat uhkaava merkki. Siksipä hallitsijat ottivatkin tilalleen jonkun tavallisen tallaajan pariksi päiväksi, jotta mahdollinen onnettomuus kohtaisi näitä itse hallitsijan sijaan.